VOIMAANTUMINEN

Voimavaroja, vahvuuksia sekä taitoja hyödyntämällä, tunteiden hallitsemisella ja myönteisellä asenteella  päästään vaikeidenkin asioiden äärelle, kohti haluttua hyvää tulevaisuutta ratkaisukeskeisellä ajattelutavalla. Menetelmät suuntautuvat tunteiden, ajatusten ja kokemusten aktivoimiseen sekä prosessoimiseen. Hyödynnetään selviytymisen ja pystyvyyden tunteen edistämistä sekä itseymmärryksen lisääntymistä pelko- ja ahditusoireiden lieventämisessä. Kun jokin hyödyllinen ominaisuus vahvistuu, vähenee samalla jokin epäedullinen piirre. Toivotun käyttäytymisen vahvistaminen on helpompaa kuin ei-toivotun käyttäytymisen sammuttaminen eli on helpompi aloittaa jotakin uutta kuin lopettaa jotakin vanhaa. Voitetaan heikkoudet ja kasvatetaan sekä vahvistetaan vahvuuksia. Vahvuutemme muuttuvat voimavaroiksi vasta kun ne valjastetaan palvelemaan tavoitteen saavuttamista. Voimaantuminen on prosessi, joka lähtee ihmisestä itsestään. Jokainen on jo itsessään vastaus omiin ratkaisuihinsa uusien omien oivallustensa kautta. On hyvä haluta asiat niin kuin ne tapahtuvat.

TOIMINTA

Ratkaisukeskeisen ajattelun taustalla on oletus, että sanat paitsi kuvaavat maailmaa, myös luovat sitä. Ratkaisu ei välttämättä ole yhteydessä ongelmaan tai, että se pitäisi tietää etukäteen mikä se on. Terapiassa ei niinkään keskitytä asiakkaan ongelmiin vaan toivotun tulevaisuuden kartoittamiseen ja saavuttamiseen. On merkityksentöntä tietää, miksi henkilö toimii niin kuin toimii. Ongelma ei ole ongelma vaan se mikä on ollut ratkaisuyritys, jota saatetaan jatkaa vaikkei se toimi. Ongelmat poistuvat ihmisten uusien toimintatapojen ja taitojen oppimisen sekä aktivoitumisen ansioista. Elämän vaikeudet sekä hankaluudet voivat opettaa meille asioita ja joskus niistä voi olla apua jopa muiden ongelmien ratkaisemisessa. Rasitteet ja kärsimykset voivat tuoda mukanaan myös jotakin arvokasta. Esteiden näkeminen voimavaroina on positiivista ajattelua parhaimmillaan muuttaa voimavaroja tutkivaan suuntaan. Kaiken toimintatavan lähtökohtana on usko ihmisen omaan viisauteen ja voimavaroihin. Ratkaisun edellytykset ovat nimenomaan ihmisessä.

Pienet edistysaskeleet tuottavat paremmin tulosta kuin innokkaat harppaukset. Pieni muutos on arvokkaampi kuin suuri suunnitelma, joka ei koskaan kunnolla toteudu. Kaiken edistyksen edellytys on havaita pienetkin edistysaskeleet ja tuntea niistä onnistumisen iloa.

YHTEISÖLLISYYS

Muutos on ”joukkuelaji”. Pelkästään yksilöllä ei ole riittävästi vaikutusvaltaa vaan muutoksen voimavaroja etsitään myös yhteisöstä. Yksilölliset päämäärät kietoutuvat osaksi yksilöä laajempaa yhteisöllistä kudelmaa. Tarvitaan toimintaa tukevia rakenteita kuten sosiaalinen yhteisö, tukihenkilö, yhteisiä tehtäviä tai paikkoja joihin mennä. Merkityksellisessä suhteessa ihmiset aina vaikuttavat toisiinsa, jolloin yhteilöllisyys syntyy parhaiten. Kun riskit ja vaarat kohdataan yhdessä ja niistä selvitään tuo se turvallisuuden tunnetta. Astuminen tuntemattomaan ja epämääräiseen tilaan sitoo ihmiset hyödyntämään yhteisiä voimavaroja.

Vahvuuksien hyödyntämistavan keksiminen vaatii luovuutta ja sen vuoksi ideoiminen onnistuu usein paremmin kun sitä tehdään yhdessä muiden ihmisten kanssa. Ihminen ei ole itseriittoinen. Muut ihmiset ovat tärkeitä voimavaroja. Heidän tukensa, apunsa, kannustuksensa, ideansa, neuvonsa, esimerkkinsä, varoituksensa ja jopa heidän epäuskonsa ovat korvaamattomia. Mitä paremmin olemme tietoisia siitä, millä tavoin muut ihmiset – kukin omalla tavallaan – auttavat saavuttamaan tavoitteita elämässämme, sitä enemmän me arvostamme tukijoukkojamme. Paras tapa vahvistaa edistystä on saada siitä positiivista palautetta, kiitosta, kehuja ja palkintoja. Tuloksellista on kun muut ihmiset huomaavat edistyksen ja antavat siitä palautetta, mutta yksilön on myös hyvä palkita itseään jollakin mielekkäällä tavalla tai asialla edistysaskeleistaan. Lisäämällä tämän todennäköisyyttä olisi hyvä julkaista päämäärä ja pyytää muita ihmisiä tukemaan jollakin tavalla tavoitetta, josta kiittää heitä onnistumisen mahdollisuudesta.  Oma perusasenne asioihin ja ihmisiin vaikuttaa ihmiseen itseensä sekä lähiympäristöön. Vastavuoroinen tukeminen läheisten kanssa auttaa hankkeen toteutumisessa, josta kumpuaa kiitollisuus, ylpeys ja arvostus yhdessä tekemisestä. Lisäksi verkoston hyväksyttämisellä on erityisen tärkeä merkitys, jotta ihminen pärjäisi siinä maailmassa jossa elää.